En suostu uskomaan, että edellisestä blogikirjotuksestani on vierähtänyt jo kuukausi. Eikä kerta kaikkiaan mahdu tähän pieneen pörröiseen päähän, miten aika voi mennä niin nopeasti. Puolet vaihdosta on takana! Ellen olisi anonut lisäaikaa, olisin jo Suomessa. Hullua. Yritän parhaani olla ajattelematta kuinka vähän aikaa minulla on täällä jäljellä, mutta välillä herään siihen, kun ajatukseni ovat harhailleet kiellettyyn aiheeseen ja huomaan saavani lyhyitä paniikinomaisia tunteita ajatellessani sitä hetkeä, kun joudun sanomaan hyvästit tälle kaikelle. Ne lyhyet hetket kuitenkin saavat minut arvostamaan yhä enemmän sitä kaikkea, mitä saan täällä kokea.
Winter Quarter Finals viikkoineen oli ja meni. Finals week ja sitä edeltävä "dead week" on ylivoimaisesti quartereiden stressaavinta aikaa, sillä kaikkien kurssien final examit ja projektien esitelmät sijoittuvat näille kahdelle viikolle. Itse olin onnekas, sillä kurssieni kokeet olivat suhteellisen hajanaisesti, eikä minun tarvinut valmistautua kahteen saatika useampaan kokeeseen samoina, tai edes peräkkäisinä päivinä.
Itselleni ehdottomasti suurin henkinen haaste oli viimeisen viikon torstaina, kun Dairy Animal Health and Safety kurssilla täytyi pitää esitelmä annetusta case study -aiheesta. Lieventävänä asianhaarana oli onneksi se, että se pidettiin ryhmässä. Minun ryhmälläni aiheena oli selvittää eräällä tilalla vellova vasikkaripuliepidemia. Tila ja ongelma olivat todellisia, mutta ongelmaan oli jo löydetty ratkaisu, joka oli opettajamme tiedossa. Meidän tehtävänämme oli haastatella opettajaa, ja sitä kautta selvittää ongelman aiheuttaja ja sen jälkeen tarjota kannattavia ratkaisuja hyvin perusteluin.
Minä olen aina jännittänyt, en niinkään esiintymistä, mutta esitelmiä (kiitos siitä kuuluu hyvin pitkälti rakkaalle ala-asteen opettajalle. Trauma.). Tällä kertaa jouduin esitelmöimään englanniksi - ja voi veljet sekä margariinisisaret miten jännitti! Mutta uskokaa tai älkää, niin vain siitäkin selvittiin! Ja uskallan jopa epäillä, että tulin myös ymmärretyksi. Jälleen yksi kokemus, joka varmasti auttaa lieventämään ramppikuumetta tulevissa koitoksissa.
Jos tämä blogi saavuttaa ihmisiä, jotka harkitsevat tai edes vasta salaa haaveilevat vaihto-opiskelusta, luulen että yksi suurimmista kysymyksistä on: "Kuinka korkeakoulutasolla pärjää, kun joutuu opiskelemaan englanniksi?". Voin antaa oman vastaukseni siihen: Paremmin kuin hyvin. Suomalaisten englanninkielen taito on korkeatasoista, ja jos motivaatiota löytyy, niin kaikki on mahdollista. Oma kielitaitoni on enemmän kuin riittävä normaaliin arkeen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta ammattisanasto on ollut minulle aika ajoin haasteellista. Tästä huolimatta onnistuin kuitenkin saamaan kurssieni arvosanoiksi kolme A:ta ja jopa haastavimmasta Frozen Dairy Product -kurssista onnistuin rykäisemään B+:n! Ja pakko vielä mainita, että sain Dairy Animal Health and Safety kurssin kokeesta täydet pisteet ollen yksi kolmesta koko luokalla, jotka siinä onnistuivat. Siinä teille natiivit!
Motivaatiolla ja oikealla asenteella pääsee siis pitkälle, vaikka kielitaito ei ihan priimaa olisikaan. Ja hei, suosittelen vaihto-opiskelua vaikka et puhuisi halaistua sanaa paikallista kieltä. Sitä nimittäin oppii arvaamattomia asioita, kun poistuu mukavuusalueeltaan! :)
Winter Quarter Finals viikkoineen oli ja meni. Finals week ja sitä edeltävä "dead week" on ylivoimaisesti quartereiden stressaavinta aikaa, sillä kaikkien kurssien final examit ja projektien esitelmät sijoittuvat näille kahdelle viikolle. Itse olin onnekas, sillä kurssieni kokeet olivat suhteellisen hajanaisesti, eikä minun tarvinut valmistautua kahteen saatika useampaan kokeeseen samoina, tai edes peräkkäisinä päivinä.
Itselleni ehdottomasti suurin henkinen haaste oli viimeisen viikon torstaina, kun Dairy Animal Health and Safety kurssilla täytyi pitää esitelmä annetusta case study -aiheesta. Lieventävänä asianhaarana oli onneksi se, että se pidettiin ryhmässä. Minun ryhmälläni aiheena oli selvittää eräällä tilalla vellova vasikkaripuliepidemia. Tila ja ongelma olivat todellisia, mutta ongelmaan oli jo löydetty ratkaisu, joka oli opettajamme tiedossa. Meidän tehtävänämme oli haastatella opettajaa, ja sitä kautta selvittää ongelman aiheuttaja ja sen jälkeen tarjota kannattavia ratkaisuja hyvin perusteluin.
Minä olen aina jännittänyt, en niinkään esiintymistä, mutta esitelmiä (kiitos siitä kuuluu hyvin pitkälti rakkaalle ala-asteen opettajalle. Trauma.). Tällä kertaa jouduin esitelmöimään englanniksi - ja voi veljet sekä margariinisisaret miten jännitti! Mutta uskokaa tai älkää, niin vain siitäkin selvittiin! Ja uskallan jopa epäillä, että tulin myös ymmärretyksi. Jälleen yksi kokemus, joka varmasti auttaa lieventämään ramppikuumetta tulevissa koitoksissa.
Jos tämä blogi saavuttaa ihmisiä, jotka harkitsevat tai edes vasta salaa haaveilevat vaihto-opiskelusta, luulen että yksi suurimmista kysymyksistä on: "Kuinka korkeakoulutasolla pärjää, kun joutuu opiskelemaan englanniksi?". Voin antaa oman vastaukseni siihen: Paremmin kuin hyvin. Suomalaisten englanninkielen taito on korkeatasoista, ja jos motivaatiota löytyy, niin kaikki on mahdollista. Oma kielitaitoni on enemmän kuin riittävä normaaliin arkeen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta ammattisanasto on ollut minulle aika ajoin haasteellista. Tästä huolimatta onnistuin kuitenkin saamaan kurssieni arvosanoiksi kolme A:ta ja jopa haastavimmasta Frozen Dairy Product -kurssista onnistuin rykäisemään B+:n! Ja pakko vielä mainita, että sain Dairy Animal Health and Safety kurssin kokeesta täydet pisteet ollen yksi kolmesta koko luokalla, jotka siinä onnistuivat. Siinä teille natiivit!
Motivaatiolla ja oikealla asenteella pääsee siis pitkälle, vaikka kielitaito ei ihan priimaa olisikaan. Ja hei, suosittelen vaihto-opiskelua vaikka et puhuisi halaistua sanaa paikallista kieltä. Sitä nimittäin oppii arvaamattomia asioita, kun poistuu mukavuusalueeltaan! :)
